Kiinnostukseni käsitöihin heräsi jo lapsena. Kun äitini ompeli meille vaatteita, istuin toisella puolella pöytää tuijottamassa ja kyselemässä. Ensimmäiset lapaset taisin neuloa 10-11 -vuotiaana äitini opastuksella. Kesäisin vuolin puulusikoita ja -veitsiä mökillä sekä partioleireillä. Koulussa käsityö kuului aina suosikkiaineisiini ja valmistin vanhojentassipukuni itse kansalaisopiston kurssilla. Lukion jälkeen elämä vei kuitenkin opiskelemaan meteorologiaa Helsingin yliopistoon ja ompeluinnostukseen tuli muutaman vuoden suvantovaihe. Sisälläni kypsyi kuitenkin halu tehdä jotakin, jota todella tunnen osaavani. Sääjutut saivat jäädä ja yliopisto vaihtui ammattikouluun, josta valmistuin sisustusompelijaksi keväällä 2011. Koen olleeni onnekas, kun olen saanut valmistumiseni jälkeen tehdä pääsiassa oman alani töitä kangasmyyjänä ja ompelijana. Monipuolista kokemusta ja ompelukilometrejä karttui rutkasti yrittäjyyttä edeltävän viiden vuoden aikana kolmen eri työnantajan palveluksessa. Maisemat vaihtuivat ja lopulta polkuni johti Riihimäelle. Keväällä 2019 tuli aika perustaa oma yritys.

Hieman reilut kaksi ensimmäistä vuotta pyöritin ompelimoa yksin, yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tuohon kahteen vuoteen mahtuikin yllättävän paljon: lähes kaikki, mitä toivoa saattaa ja sitten se, mitä ei toivoisi pahimmalle kilpailijaleenkaan; ompelimon startti oli upeampi kuin uskalsin edes unelmoida ja sitten kuvioihin astuikin koronavuoden epävarmuus. Kevät-kesällä 2021, kun pimeän koronatunnelin päästä alkoi hieman jo pilkistää valoa, ja palaset tuntuivat muutenkin loksahtelevan paikoilleen, oli aika ottaa muutama rohkea askel eteenpäin. Yritysmuoto vaihtui ja kesäkuun alusta alkaen ompelimon toiminta jatkuu osakeyhtiönä. Ja mikä hienointa, haave, joka on kulkenut ajatuksissani alusta alkaen, toteutui. Vanha työkaverini Camilla aloitti työparinani, ensimmäisenä palkkaamanani työntekijänä, niin ikään kesäkuun alussa.

Jaa niin… Sellon soittoa opiskelin koulu- ja lukiovuodet suorittaen musiikkiopiston I-tutkinnon. Sittemmin olen soitellut lähinnä omaksi, mutta silloin tällöin myös muiden iloksi. Riihimäkeläistymisen myötä liityin Kamariorkesteri Bravuraan ja puolisoni Roopen kanssa muodostamme duon nimeltä Selcimer, jossa hän soittaa hammered dulcimeria. Yrityksen suunnittelu- ja perustamisvaiheessa soittamisesta muodostui yllättävänkin tärkeä voimavara, joka auttoi rentoitumaan ja kasaamaan ajatukset kaikkien jännityksen, innostuksen ja pelonsekaisten tunteiden keskellä. Ehkäpä joinakin päivinä sello soi ompelimossakin.

Toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi Ompelimo Sellistin Saumaan!

-Kirsi-